Tässä syksy-yössä
kylmä sade pyyhkii pois
sen mikä oli,
kuoleva kesä ja kaukaisten
päivien muistot;
tälle läpimärälle maalle
tähdettömän yön pimeydessä
me rakennamme sen
mikä on yhä luotavissa:
Vähän, mutta enemmän
kuin poispyyhkäisty tuska,
on nouseva syksyn vesistä.
13.09.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti