Kuunnellessani sateen
ääntä tunnen kuin lapsena
halun mennä ulos,
sateeseen, tuntea pisarat
käsilläni, kasvoillani -
mutta aikuinen,
aikuinen tukahduttaa
halun, hän värisee,
tuntee ihollaan iloa
seuraavan märkyyden,
hän antaa vain sisällään
olevan lapsen juosta ulos,
muistoissaan; itse aikuinen
keittää uutta kahvia, juo
kylmyyden pois,
kuuntelee sateen
ääntä, katsoo pisaroiden
juoksevan ikkunaa pitkin,
muistaa itsensä kuten
oli, ja jää sisälle.
02.06.2025
#Runo #Runoja #Runot #Runous #Runoutta
Runo Runoja Runot Runous Runoutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti