Sateen tasainen ääni vaimenee,
ääni jonka olin sulkenut pois mielestäni
siihen tottuneena, ja nyt
ripottelevien pisaroiden satunnainen ääni,
yksi isku ikkunalasiin sekunnissa
tai kahdessa tahtia vailla, ottaa
mieleni haltuunsa, pakottaa kuuntelemaan,
pienet pisarat estäen
keskittymisen näihin sanoihin
joihin tuhlaan vähenevät tuntini,
jotka eivät ole sen merkityksellisempiä
kuin ikkunalasiin osuvat pisarat,
kestävämpiä kuin vesinorot juoksemassa
pitkin lasia.
02.06.2025
#Runo #Runoja #Runot #Runous #Runoutta
Runo Runoja Runot Runous Runoutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti