HUHTIKUINEN LAUANTAI

Outo rauha tämän autiuden keskellä,

tyhjä tie metsän halki

ja ainoa ääni joen solina

sen kuohuessa  eteenpäin mustana.

Eilisen linnut ovat vaienneet.

Ihmiset jossakin kaukana poissa,

mökeillään kylmien järvien rannalla.

Pysähtyä tai jatkaa,

kumpikin yhtä hyviä,

merkityksestä riisuttuja.

Tässä paikassa ja siellä

missä hiekkatie kohtaa murenevan

asfaltin, sama tyyneys.

20.04.2019