PÄÄSIÄINEN

Keväinen päivä, kuin syksy, niin vähän

eroaa ylösnousemus hautajaissaattueesta.

Samat lehdettömät puut vasten samaa

harmaanvalkoista pilvien kattoa, kellastuneet

lehdet maassa (mutta miten kuivia, miten

käpristyneitä - tässä näet ajan kosketuksen).

Mieli epäilee, näkee huhtikuussa lokakuun.

Aika johtaa meitä harhaan, näyttäytyy

alkuun palaavana polkuna, ja silti

totuus on etääntyminen, siteiden katkeaminen

noihin vuosiin ja ihmisiin jotka muistoissamme

elävät todempina kuin nämä koleat päivät

jotka luvaten vihreyden ja lämmön valtaa

ajavat meidät halki aution, toisen syksyn.

20.04.2019