perjantaina, huhtikuuta 12, 2019

NUORUUTENI PARIISI

Takaisin kaupalta toisessa kädessä kauppakassi,
toisessa Hemingway, ympärillä
lumen uudelleenvaltaama maisema,
puhdas ja kylmä,
ja kirjan sivuilla
hänellekin jo hävinnyt maailma,
kadotetun sukupolven Pariisi,
olla nuori ja uskoa itseensä
paikassa jota rakastaa -
miten outoa tuntea
tämän kasvavan sisälläni
kuin tuli Hemingwayn työhuoneen uunissa,
lämpö keskellä tätä autiutta
jonka läpi näen vuodet
täynnä elämää.
Autiot kadut,
pimeät ikkunat vailla verhoja
huhtikuun loppuillan valkoisessa valossa,
vain yksi kerros lomittuvaa elämää,
ajan lävistämää kuin perhonen
neulan pölyiseen laatikkoon
ristiinnaulitsema.

12.04.2019

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti