KUN PERÄÄNNYIN JA TUHOSIN UNELMANI

Kun peräännyin ja tuhosin

unelmani, en ymmärtänyt

että pelkuruuteni myötä

tuhosin myös teidän

unelmanne, että

tapoin teidät.

Laitoin meidät kaikki

teille, jotka veivät

umpikujiin ja kuolemiin,

koska yhä uudestaan

kurkottaessani

vedin käteni pois

pienten haavojen vuoksi.

Ja kun katuen, kerrankin,

kestin ja tartuin -

niin mitä tapahtui?

Taas yksi elämä

tuhottu, toisen.

Kuin Herodotoksen murhaajaprinssi

Lyydian kuninkaan Kroisoksen hovissa,

joka pelastajansa pojan surmasi

yhdellä harhaan menneellä keihäällä;

hänen toinen mahdollisuutensa,

oma kolmanteni -

ja taasko jää vain hauta

ja syyllinen sen luo

valittamaan omaa kohtaloaan

äänettömän maan kertoessa

suuremmasta vääryydestä?

18.07.2019