YLÖSNOUSEMUS
Illan myötä pilvet väistyvät
ja maisemaan kaukaisten
päivien valo lankeaa,
uudelleensyntynyt
muistoista; heinäkuun ilta,
sama valo joka tapasi
elävinä he, jotka nyt hengittävät
vain tämän valon herättäminä
muinaista kuulasta ilmaa;
muistot jälleenlöydetty maa
jossa kohtaamme taas,
aikaan kadotettujen hetkien valossa
ja kuka meistä on elossa
ja kuka kuollut,
se hetkeksi unohtuu.
Ja kenties mieli
joka kaiken herättää haudastaan
ei ole meidän,
ja me elämme hetken
kuolleina rinnalla kuolleiden.
11.07.2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti