MUISTOJA II

Mikä vuosi on,

sitä en tiedä -

tiedän vain, että on kesä

parempana vuonna kuin tämä;

ikkunoiden takana vihreinä

puiden oksat sateessa,

kaadettujen puiden oksat

joiden edessä

juoksevat sadepisarat

ikkunalasissa

kuin aika;

vain yksi suunta,

poispäin näistä hetkistä

siihen jossa sade ryöppyää

vieraiden ikkunoiden takana

herättäen nämä muistot,

tuoden elämään nämä hetket,

ihmiset joiden tiedän

istuvan keittiössä

pienen pyöreän pöydän ympärillä

juoden kahvia,

aivan kuten tiedän kuvan

selkäni takana olevassa seinävaatteessa,

tanssijoita ja soittajia Espanjassa.

Olenko lapsi, olenko teini-ikäinen?

Olen iätön, ajasta vapaa.

Tiedän ilta-auringon paistavan

kun tämä sade on loppunut

tuttujen seinien ulkopuolella,

tiedän tässä ukkosen jyrinän täyttämässä

hetkessä, hiipuvassa sateessa

muistojen olevan todellisempia

kuin nämä vähäiset päivät

ennen loppua.

07.07.2019