Maailmassa ei ole suurempaa harhaa
kuin usko minuuteen,
siihen että on olemassa
"minä", yksi ja sama
jokaisena lihallisen olemassaolomme
hetkenä kohdusta aivotoiminnan päättymiseen.
Että me olemme olemassa,
jokaisena elämämme hetkenä,
yksi ja sama,
ajatusten jatkumo,
emme vain toisiaan seuraavia
kuvia, tietoisuuden hetkiä
ajan virrassa.
Eilen minä olin toinen,
huomenna en ole sama kuin tänään.
Viisitoista, kymmenen vuotta sitten
minun tilallani tässä ruumiissa
oli ihminen, jota en tunnista,
kymmenen, viidentoista vuoden päästä
tilallani on minulle vieras ihminen
tässä samassa ruumiissa,
jos se yhä elää
Me olemme,
mutta joka hetki me muutumme
joksikin toiseksi.