sunnuntaina, tammikuuta 13, 2013

LUETTUANI TURKULAISEN RUNOILIJAN RUNON JOSSA HÄN SEKOITTI KESKENAAN FILISTEALAISET JA ROOMALAISET

Turussakin varmaan sataa lunta nyt,
ja kun pian hämärä laskeutuu
ja sitten yö,
ja näkee vain valoja,
ja jossakin edessä pimeyden
joka on meri,
vapaus aina siihen asti
kunnes Ruotsin rantaan karahtaa,
niin silloin,
niin silloin Aura-joen varrella
voi pieni sydän kohota
kohti puiden latvoja.

06.11.2009

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti