tiistaina, marraskuuta 14, 2017

EI PAKOPAIKKAA

Pimeää puoli viideltä, tämä kirottu vuosi.
Vettä, mutaa, hämärää. 
Liian varhain satanut lumi sulanut pois
vesisateiden myötä. 
Mietin sinua, mietin teitä -
niin vähän saitte paljon vastineeksi.
Kello tikittää tunteja pitkiä kuin vuodet,
tunnit vaihtuvat ja silti yhä sama musta maailma.
Kaikki me olemme tuomitut kuolemaan,
tähän elämään pimeistä tunneista parsittuun.

14.11.2017

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti