MUISTIINPANOJA ARISTOTELEEN JA PLATONIN ETIIKASTA

Aristoteleen ja Platonin etiikan välisen eron syy

on väärinymmärretty kautta länsimaisen filosofian

historian. Syy on yksinkertainen,

ja selittää väärinymmärryksen;

väärinymmärryksen, joka on saman

pensaan tuottama karvas marja:

vaikka useimmat oppineet elävät kuin Aristoteles,

he uskovat ja uskottelevat olevansa

kuin Platon, vapaa mies eikä ajatustyöläinen.

Platon: Vauras aristokraatti, jonka

etiikka on hänen omaansa,

toimeentulostaan varman, riippumattoman

eliitin jäsenen etiikkaa - hänen

kasvatuksensa ja sosiaalisen ympäristönsä

antamissa puitteissa.  Yhteiskunnallinen

asema ja omaisuus vapauttivat

hänet (eliitin) yleisestä mielipiteestä.
Platon saattoi kirjoittaa

ja opettaa mitä halusi: Yleisö, eliitti

ottakoon tai jättäköön. Hänen

ei tarvinnut tehdä kompromisseja,

vaan julistaa profeettana;

jos oma aika ei häntä ymmärtäisi,

tulisi muita. Eikä hän

siitä kärsisi.

Aristoteles opetti rahasta. Hänellä

oli yleisö, jota hän ei voinut valita

- se valitsi hänet, niin kauan kuin

halusi. Hänen etiikkansa oli

hänen yleisönsä etiikkaa;

hän sovitti etiikkansa

sen mukaisesti, mikä täytti

hänen ajatustyöläisen kouransa kolikoilla.

Vain hyvä työmies, palkanmaksajiensa

varpaille astumaton, saattoi

olla varma maksusta.

Kuten kaikki sukunsa miehet,

Aristoteles myi tuotteita eliitille

jonka viitanliepeissä roikkui. Ruumiin

ja mielen terveydestä hän valitsi

jälkimmäisen. Eikä hän valinnut

vapaasti, kun hän valitsi edemmäs.

Hänen sisarenpoikansa kohtalo osoitti,

mitä tapahtui hengentuotteiden myyjille,

jotka eivät ymmärtäneet omaa paikkaansa.

Aristoteleen, ajatustyöläisen, etiikka

ei voinut kohota korkeammalle

kuin hänen vauraiden aristokraattien yleisönsä

etiikka. Sanoissa. Hän heijasti,

kuu yhteiskunnalle, jonka aurinkona

loisti Platon, etäinen ja saavuttamaton.

Siksi Platonin etiikka on Platonin,

ja opimme tuntemaan hänet itsensä

sen kautta.

Siksi Aristoteleen etiikka on hänen

maksavien oppilaidensa etiikkaa, ja

opimme tuntemaan hänen aikansa

eliitin sen kautta.

Siksi filosofit ja filosofian historian

tutkijat ovat niin vaienneet eron syystä:

Koska he ovat Aristoteleen jälkeläisiä,

eivät Platonin, koura ojossa

ja kasvoilla väkinäinen hymy

ja huulilla sanat: "Jos herralle

sopisi maksaa, mitä on sovittu...

En minä pahalla, ymmärrättehän,

mutta tiedättehän..."

13.11.2017