MARRASKUU

Nämä marraskuiset päivät,

jolloin aamuhämärä

sulautuu iltapäivän hämärään

saumatta; sama harmaan

läpi siivilöityvä valo

pilvien kahlitsemasta auringosta.

Emme elä niitä niiden itsensä vuoksi;

olemme vain kulkemassa

niiden halki; loputtomat päivät

kuin linja-autoasemat, rautatieasemat

rapautuneine seinineen.

Aika on olemassa vain

viitteellisenä kehyksenä,

keinona järjestää tapahtumat.

Yhden on seurattava toista,

kuten yön pimeyden on

seurattava valotonta iltaa.

Tämän himmeiden päivien

ketjun tuolla puolen, niin ymmärrämme,

on se, mitä tavoitamme; hetket,

jotka eivät ole pelkkää olemassaoloa.

10.11.2017