torstaina, elokuuta 01, 2019

KUOLEMA HEINÄKUUSSA

Mustia höyheniä maassa
puisen pöydän luona jota metsikkö valtaa.
Siihen päättyi jonkin linnun elämä.
Ehkäpä näiden ruosteisten
keinutelineiden, umpeenkasvavien
hiekkalaatikoiden luo
joskus päättyy ihmisen elämä.
Kissa kulkee pitkin pöydän kantta
ohi Pindaroksen oodien
keskelle vihreitä, raskaita oksia.
Ehkä se oli lajitoverisi, ehkä
se oli kettu joka jätti
mustat höyhenet -
kuoleman käyntikortin.
Illasta tulee vielä hämärä yö,
heinäkuu kuolee pois
kuin metsikköön raahattu varislintu.

01.08.2019

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti