TUNTEMATTOMALLE JUMALALLE

Taivas syvänsininen auringossa kimaltava meri,

keltaiset lehdet ylläni heijastuksia

sen kirkkaudessa; syksyn

taivas, kesän kuoleva ruoho

ja niiden välissä ajan

hämähäkinseitissä lepään

äitini Turkista tuoma nahkatakkini

pääni alla ja luen

neljäkymmentäkaksi sivua Aabrahamista jaarittelevaa Kierkegaardia,

seitsemänkymmentäkaksi sivua sekavaa mystikko-Steinbeckia;

Aabrahamin Kierkegaard ei saa yhtä ihmisuhria aikaiseksi

ja hätäpäissään tappaa eläimen Iisakin sijaan,

ylistetty olkoon miehistä suurin Aabraham,

ihmisten moraalin tuolla puolen,

jankuttaa Kierkegaard; Steinbeckin Joseph,

Raamatun Joosef taas kerran, uhraa

itsensä vaimonsa tappaneelle kivelle

kun Aabrahamin uhri, karitsa, ei enää

ollut tälle jumalalle tarpeeksi.

Uhraa itsesi ennen kuin uhraat toisille.

Uhraa nämä myöhäiset päivät,

kirkkaassa valossa kylpevät väsyneet päivät,

levitä ne kuin syksyn kellastuneet lehdet

sateita ja lunta odottavaan maahan,

odottamaan suurta muutosta,

maatumista ja kevättä.

21.08.2019