RENESSANSSISONETEISTA
Yhä tavoitamme rakkautta
takaa sanojen, joiden
kirjoittajat eivät koskaan
sitä tunteneet.
Ihailemme mitä luemme,
ihailemme heitä, jotka loivat
- ja väheksymme mielikuvitusta
joka sai heidät luomaan.
Heidän on täytynyt rakastaa!
me uskomme, me vaadimme;
me haluamme todistajanlausuntoja,
emme taidetta.
Emme halua kohdata heitä
työssään, edessään edeltäjiensä runot,
haluamme rakastajan joka tunsi,
ihmisen, joka eli.
Haluamme kirjallisuutta elämästä,
haluamme elämän, emme
mielikuvitusta tallaamassa
kauan sitten avattuja polkuja.
Me kiellämme sanoissa elävän
rakkauden nimissä ihmisen
joka loi, ihmisen joka koki
mielellä, ei veren poltteella.
05.11.2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti