maanantaina, kesäkuuta 03, 2019

DIEM PERDIDI

Emme kykene hyväksymään, vaikka näemme
sen tapahtuvan niin monille
meille niin tärkeille ihmisille
yhä uudestaan halki elämämme, että
kerran on oleva meidän vuoromme
ja että kaikki tulee todella loppumaan,
että tämä kaikki on poissa
eikä mitään tule tilalle. Että
me olemme oleva poissa, ettei
meitä ole, kenties
meitä ei koskaan ollut olemassakaan,
ei ainakaan kun maailmankaikkeus
on tyhjä ja autio ja Amen-Ran henki
ei enää liiku vetten päällä,
kun vety ja happi ja kaikki aine
ovat kuin me, poissa
ja mahdottomia muistaa olemassaoloon.
Vain katoavaisuus on pysyväistä,
kunnes ei enää ole mitään mikä katoaisi.
Ja ehkä sekään ei kestä, kiitos
kvanttimekaniikan. Mutta
se minkä tyhjyys synnyttää
ei koskaan ole tietävä meistä,
ja me... Me olemme se tyhjyys
jonka se on unohtava nuorten
tähtiensä loistossa.

03.06.2019

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti