VANHAINKODIN LUONA

Kuoleman talossa vanhukset asuvat,

katseilta kätketyt,

he jotka ovat jo maailmalle kuolleita,

he joiden päivät kuin pilvet taivaalla

lipuvat hitaasti kaukaisuuteen.

Elämä on tie joka johtaa

vain menneisyyteen,

himmeisiin päiviin ja kirkkaisiin

muistoihin niiden keskellä;

tänne se päättyi, vuosikymmenten

kulku. Täällä

he kuolevat, täällä

pestään ruumis ja arkku

kannetaan pois. Siten he lähtevät

kuoleman talosta, kuolemaansa

tuomitut. Syntymässä

ihmisen otsaan lyödään kuoleman

merkki, täällä se paljastetaan,

täällä se loistaisi peilistä

jota ei katsota, kuoleman talossa.

Täällä on tuomio julistettu,

syntymässä annettu,

täällä sen täytäänpanoa odotat

vuoteen vankina, pyörätuolissa,

istuen ikkunan äärellä

katsoen ulos missä on elämä,

kadotettu, missä

on päättynyt tie ja vuodet

jotka tekivät sinusta vankinsa.

Täällä kuoleman talossa

asut ja odotat hautasi aukenevan.

09.06.2019