lauantaina, kesäkuuta 08, 2019

VIEN KISSAN KÄVELEMÄÄN

Ukkonen jyrisee kaukaisuudessa
kun vien kissan kävelemään;
"Jos tämä jatkuu,
te ette enää mene iskälle.
Onko se sitten kivaa,
jos ette enää näe iskää?"
sanoo naapuri lapselleen
ovensa edessä. Kissa
ja minä olemme kuin emme
huomaisi, kuulisi -
ja äiti ja lapsi eivät meitä.

Ukkonen jyrisee kaukaisuudessa,
hyttyset parveilevat
kun luen vanhoja kiinalaisia runoja
ja kissa makaa auringon kiilassa
aution leikkikentän luona.
Jokaisella on omat huolensa,
jokaisen mielessä tuska
joka on ihmisen osa
tässä maailmassa. Kissa
vain on huolista vapaa,
hyttysetkin jättävät
sen rauhaan.

08.06.2019

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti