maanantaina, kesäkuuta 03, 2019

TŠEHOVIN VIIMEISET NÄYTELMÄT

Lääkäri Tšehovissa tiesi kuolevansa,
ihminen, ihmishoukka hänessä
piti itseään kuolemattomana;
taiteilija, houkka omalla laillaan,
näki ympärillään ja saattoi sanoiksi
mitä piti kuolemattomana. Ehkä
ihmisen kuolemattomuutena,
joka tarkoittaa "kauan, kunnes..."
Mutta ohitse Badenweilerin tämä
sanojen kuolemattomuus, yhä
uudestaan elämäksi loitsittu
vieraassa lihassa, ei kestänyt
petetylle aviomiehelle itselleen.
Kuolemattomuus, sanassa ja lihassa,
on aina toisten,
jonkin meistä erillisen kuolemattomuutta.
Meidän on tomu ja tuhka
viimeisen näytöksen jälkeen
kun samppanjalasi on laitettu sivuun
ja tietoisuuden on aika poistua.
Toisten ovat sanat sivuilta luetut
ja toisten ovat sanat lausutut näyttämöillä,
ikuisuuden kosketus.

03.06.2019

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti