tiistaina, syyskuuta 10, 2019

A. T. O. H.

Ennen sanoja
oli apina, joka haki
puista turvansa.

Ennen kuin ihminen
tiesi olevansa ihminen,
ennen kuin tuli
oli ihmisen yöhön
kipinät iskevä taika,
oli apina
puista turvansa hakeva.

Sinun on sähköinen
valo, sinun
on turva jota
sapelihampaiden valkoinen hehku
ei särje, ja silti
haet ylhäältä turvaa,
ilman sanoja yhä
jo kiipeät kerrossängyn
tikkaita kohti sisaresi
peitoista tekemää pesää,
ja kuin yön saalistava
valkohampainen peto
on meidän tarrattava
ja nostettava sinut
ja kannettava kuin
sapelihammastiikeri karvaisen
saaliinsa pois luota puiden turvan
kun huudat pettymyksesi,
et pelkosi, halki
tämän ihmisen
tekemän luolan.

Ennen ihmistä
oli apina, ja yhä
ihmisessä on
apinan kaipuu
turvaan ylös
kohti korkeiden
paikkojen turvaa.

09.09.2019

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti