keskiviikkona, syyskuuta 11, 2019

ODOTUS

Syyskuun aamuyössä odotan
vieraita tulevaksi, koputusta
ovelle - ei ovikellon sointia,
varjoja ikkunan takana.

Keitä odotan? Vieraita vuosien
takaa, kahta; heitä, joiden uni
on raskas ja pitkä. Heitä,
jotka ovat kauan olleet poissa.

Heitä odotan yössä, kun aamu
on yhä kaukainen harha,
kun muistot ovat stigmoja mielessä;
heitä turhaan odotan yössä.

11.09.2019

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti