TÄNÄ YÖNÄ

Tänä kuuttomana yönä olet elossa,

yhä elossa, sinä väsynyt;

et kaipaa kuolemaa,

mutta sen silti toivottaisit

tänä kuuttomana yönä,

jolloin toivo on kaukana ja heikko

kuin tulevan aamun valju valo,

kun vuodet takanasi

ovat pitkiä ja raskaita,

ja vuodet edessäsi

lupaavat vain epätoivoa

ja pettymystä.

Tänä kuuttomana yönä,

kun tuuli on vaiennut,

ja pimeydessä havise

ei kuihtuvia lehtiä kantavat oksat,

tänä yönä olet yhä elossa,

tänä yönä sinä elät

ja niin moni joka

on jo elänyt viimeisen yönsä,

herännyt viimeiseen aamuunsa,

on poissa; he

eivät nouse edes valjuun aamuun

suru sydämessään, he,

jotka olisivat tahtoneet edes yhden epätoivon yön

ja myöhäisen aamun syksyisen valon.

Elä, koska sinun

on yhä elämä

ja sen surulliset päivät,

muistot jotka mieltäsi raastavat.

Sinun ovat elämän vähäinen lohtu,

tunnit jolloin unohdat ja toivot.

Elä, koska kuolema tulee

ja vie kaiken; elämä sammuu

kuin tuuli mustaan yöhön,

nousematta enää.

Kuolemalla on aikansa,

mutta ihminen,

se aika ei ole tänään: Elä.

14.09.2019