SYYS

Syyspäivän kekäleet hiipuvat

auringon viimeisissä säteissä

lehtien punaisessa ja keltaisessa,

ihmismielen antaessa merkityksen

jota ei ole olemassa sen

luisen vankilan ulkopuolella.

Tämän illan valot ja varjot,

väri ovat ihmiselle heijastus

hänen hiipuvasta olemassaolostaan,

ja luonnolle hän on kasvavaan hämärään

sammuva kipinä, merkityksettömämpi

kuin putoavat lehdet.

27.09.2019